Stressin vaikutukset hormonitoimintaan

Haluan kirjoittaa ajankohtaisesta ja itselle hyvinkin henkilökohtaisesta aiheesta, stressistä. Tuttu käsite kaikille? Jokainen on varmasti kärsinyt jossain elämänsä vaiheessa stressistä niin psyykkisestä kuin fyysisestä. Kuormittavan arjen keskellä stressi voi myös toisinaan jäädä päälle ja siitä koukusta ja sen vaikutuksista meidän hormonitoimintaan haluan avata. Jo heti tässä alkuvaiheessa haluan sanoa, etten varmasti tämän artikkelinkaan jälkeen osaa antaa mitään avaimia käteen kuinka stressistä suoranaisesti pääsee eroon, no joo, vältä stressiä ja koita välttää sinua kuormittavia asioita? helppoa vai? Mutta itselleni silmiä avaavia tekijöitä ovat todellakin pitkittyneen stressin vaikutukset elimistöömme joita ehdottomasti haluan välttää. Ehkä tässäkin tapauksessa tieto lisää tuskaa ja sen myötä jokainen stressistä kärsivä alkaisi oikeasti miettiä valintojaan mitä elimistölleen haluaa tuottaa.

Stressin sietokyky riippuu monista tekijöistä, kuten esimerkiksi geeneistämme, lyhytkestoinen stressi ei suinkaan ole pahasta meille, vaan se saa meidät yrittämään paremmin. Pidempi kestoisen stressin psyykkiset ja fyysiset oireet voivat olla esim. päänsärky, huimaus, sydämentykytys, jännittyneisyys, ärtymys, levottomuus, ahdistuneisuus muistiongelmat, vatsavaivat, flunssakierre jne. Omalla kohdallani huomaan purevani takahampaita jatkuvasti yhteen stressaantuneena.

20151122_110300

Mitä sitten tapahtuu hormonitoiminnallemme pitkittyneen stressin myötä? Edellämainitut oireet ovat hormonitoimintamme aiheuttamia oireita. Stressaantuneena tulee nukuttua huonommin ja hereillä ollessa haetaan energiaa ja piristystä sokerista.

Stressaantuneessa tilassa kehomme tuottaa kortisolia ja adrenaliinia, verensokeri ja insuliinitasot nousevat. Verenkierrossa oleva sokeri varastoituu rasvaksi rasvakudokseen, stressi siis täten myös lihottaa. Kohonnut kortisoli vaikuttaa myös leptiinin joka säätelee ja hillitsee ruokahaluamme, tulee helposti syötyä enemmän kuin tarvitsisimme ja helposti myös makeaa. Väsynyt kehomme haluaa sokerista nopeaa piikkiä, adrenaliinia, ja tähän sokerikoukkuun jää todella helposti kiinni. Stressin seurauksena myös aineenvaihdunta hidastuu.

Lyhyet yöunet ja stressi vaikuttavat oleellisesti myös kasvuhormoniin joka vanhentaa meitä ennen aikaisesti. Hyvä kolesteroli laskee, ja verenpaine nousee. Pitkään jatkuva stressi vaikuttaa myös kilpirauhasen toimintaan.

20150619_160325

Itse olen syyllistynyt stressaantuneena myös liian kovaan liikuntaan. Stresaantunut keho ei silloin kaipaa kovaa aerobista rääkkiä joka nostaa kortisolin eritystä entisestään vaan jos silloin on pakko päästä liikkumaan kannattaisi suosia kevyttä ulkoilua, liikkumista luonnossa tai esimerkiksi joogaa jotka helpottavat stressiä. Kiinnitä stressaantuneena huomiota myös hengitystekniikkaasi, onko hengitys pinnallista? Hengittämällä syvään kerrot kehollisi viestin, että vaara on ohi.

Moni mieltää stressin aiheuttajaksi raskaan työn, kyllä se voi hyvinkin olla yksi tekijä, mutta myös liian kova jatkuva kehomme rasittaminen fyysisesti ilman riittäävää lepoa voi aiheuttaa pitkittynyttä stressiä. Myös moni elämänmuutos tuo mukanaan stressiä, vaikka emme aina osaisi sitä siihen yhdistääkkään. Myös se että on monta mukavaakin asiaa elämässä päällekäin voi aiheuttaa stressiä, painetaan kovasti menemään ja nipistetään sitten siitä tärkeimmästä, levosta. niin.in.

Itse syyllistyn siihen ajatukseen, että kohta kun lomat koittavat lepään ja rauhoitun sitten, väärin, kun niitä rauhoittumisen hetkiä pitäisi löytää sieltä arjen keskeltäkin. Haastan sinut: mitäpä jos tänään nostetaan hetkeksi jalat suoraksi ja yritetään rentoutua? Kännykät ja tabletit pois ja keskitytään hengittämiseen ja annetaan vain ajatusten virrata vapaasti.

(Lähde: Tohtori.fi, Kaisa Jaakkola; Hormonitasapaino, terveyskirjasto.fi)

Terveelliset Herkut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta