Pienillä muutoksilla isoin vaikutus

Uuden vuoden kunniaksi lehdet ja nettisivut pullistelevat laihdutusohjeilla. Kevennä ja vähennä ja noudata tätä ja laihdu. Olen kyllä samaa mieltä, että uusi vuosi (tai mikä tahansa) vuodenaika on hyvä tapa kiinnittää enemmän itseensä huomiota ja miettiä omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Pikadietit ja ateriankorvikkeet ovat kuitenkin mielestäni suurinta rahantuhlausta ja hallaa elimistölle.

Tiedän kyllä itsekin aikoinaan Painonvartijoilla -16 kg laihduttaneena miten syömällä mahdollisimman vähän laihtuu… mutta kaikki keräsin takaisin ajan saatossa! Miten paljon pikadieeteillä voikaan tehdä pitkässä juoksussa hallaa elimistölle. Pöperöproffa Patrik Bork kirjoitti jo useampi vuosi sitten mielestäni äärimmäisen ajatuksia herättävästi siitä miten monet asiat, jotka auttavat painoa laskemaan paremmin lyhyellä aikavälillä ovat nimenomaan haitallisia sille pysyvälle onnistumiselle. Lyhyellä aikavälillä vähän syöminen tuottaa paremman laihdutuksen mutta pitkällä aikavälillä ruokamäärien tiukka kontrollointi nimenomaan ennustaa painonnousua.

Toisinsanoen jos laihdutus on tehty sinnitellen, kärvistellen, enemmän ja vaikeammin kun pidemmän päälle pää ja kroppa kestää niin ei se painonlasku vaan pysy. Painonpudotus ja -hallinta on ennenkaikkea  monipuolista elämänhallinnan opettelua kilojen tuijottamisen sijasta.

Kirjoitin vuodenvaihteessa TILINPÄÄTÖKSEN ja mainitsin kuinka vaikeaa on välillä sen suhteen miten paljon kertoa elämästään. Viime yönä lapsi piti hereillä ja siinä tulin unta odotellesa ajatelleeksi samalla uskallanko vihdoin julkaista tämän kuvasarjan. En tunne pätkääkään ylpeyttä tämän edessä, päinvastoin hävettää ja nolottaa. Mikä? – Tuo ensimmäinen kuva reilun parin vuoden takaa ja se että päästin itseni tuohon kuntoon. Ja mikä pahinta kyseinen kuva ei edes ole pahimmilta hetkiltä vaan olin jo muuttanut elintapojani tuon kuvan otettuani, aloitin vain tulosten kuvaamisen myöhemmin.

change3

Peili ja asento hämäävät hieman, sillä kyllä minulla ylimääräistä rasvaa on varmasti vieläkin vyötäröllä ja eritoten jaloissa, mikä muuten on istumatyöläiselle melko tyypillistä (mutta ei ylitsepääsemätöntä!). En tarkoituksellisesti halua paljastaa mitään lukuja, sillä matkan varrella yksi painoluku vaa’assa ei ole tuntunut enää merkitykselliseltä. Painon sijaan haen paljon kokonaisvaltaisempaa hyvää oloa, jotta jaksan arjessa. Halu kehittää itseni henkisellä tasolla tuntuu paljon mielekkäämmältä. Aion nauttia matkasta tulosten odottelun sijaan.

Pelkkä liikunta ei ainakaan omalla kohdallani ole ollut riittävä muutos. Sillä tiedätkös että olen koko aikuisikäni käynyt paljon jumpissa, pumppia, spinninkiä, steppiä ja kaikkea mahdollista. Vaikka näitä tunteja on mahtunut kalenteriin useita kertoja viikossa ei tämä yksin kokonaiskuvassa riitä, vaikka näin kuvittelin. Palkitsin itseäni usein karkeilla, sipseillä, käytin paljon light-tuotteita ja ajattelin eläväni terveellisesti. Se ei vain näkynyt ulospäin, kituutus johti useisiin retkahduksiin ja viikonloppuisin oli lupa palkita itsensä raskaan viikon jälkeen monenlaisilla mässyillä.

En ole enää millään ”dieetillä”, enkä koe millään tavalla että joutuisin kituuttamaan tai luopumaan jostain asioista. Ruoka jota syön on maistuvaa ja mielekästä, yritän kuunnella itseäni ja kroppaani entistä enemmän. En missään nimessä ole vielä maalissa, vaan uskon että opettelu ja asioiden omaksuminen jatkuu. Ymmärrän myös sen että me olemme kaikki yksilöitä, kaikki kikat eivät toimi kaikilla. En ole koskaan lapsenakaan ollut mikään höyhensarjalainen ruumiinrakenteeltani, joten en tavoittele sitä aikuisiälläkään, sillä se lienee täysi mahdottomuus.

Olen jättänyt jumpat vähemmälle ja olen käynyt enemmän salilla, tuon muuten huomaa varsinkin hartialinjan kasvamisena. Pyrin käymään salilla 3-4 kertaa viikossa, aina tämä ei ole mahdollista. Ja tämä ei ole nyt kehotus kaikille lopettaa jumpassa käyntiä ja siirtymään salille vaan liikunta kuin liikuntamuoto on hyvästä. Myös elämäntilanne voi olla sellainen että ei jaksa tai pysty, lähde silloin enemmin kävelemään luontoon tai kokeile joogaa, jo syvään hengittäminen voi purkaa ahdistusta jolloin hengitys käy yleensä hyvin pinnalliseksi. Olen siinä määrin pieni erakko että nautin yksin treenaamisesta, en halua kuunnella edes musiikkia, sillä tämä on usein ainoa hetki viikossa jolloin saan olla hetken hiljaa ja ”yksin”. Perheen kanssa olemme käyneet retkillä luontopoluilla ja kansallispuistossa, tämä tulee varmasti vielä jatkumaan kun poika kasvaa.

Mutta se merkityksellisin tekijä on ollut ruokavalio, säännöllinen syöminen. Kasvisten lisääminen. Sokerista ja vehnäjauhoista luopuminen.

2

Omassa arjessa tehtyjä ”pieniä” valintoja

  • syö runsaasti kasviksia vaihdellen, keitettynä, raakana, paistettuna, uunissa, grillaillen. En aiemmin pitänyt juurikaan keitetyistä kasviksista, mutta kun elimistö puhdistuu alkavat ne oikeasti myös maistua hyvälle. En edelleenkään pidä pakastekasviksista, ero tuoreeseen on suuri. Kokeile aluksi vähentää perunan, pastan, riisin määrää ja lisätä sen tilalle kasviksia (sinulle mieleisiä)
  • juo runsaasti vettä
  • syö päivittäin monipuolisesti marjoja ja/tai hedelmiä
  • jätä sokeriset jogurtit ja keinomakeutetut rahkat, valitse maustamatonta ja lisää sekaan hedelmiä, marjoja tai sosetta johon ei ole lisätty mitään muuta (esim. Bonne)
  • jätä limut ja mehut
  • pyri eroon tavoista, kuten perjantaina on aina karkkipäivä
  • palkitse itseäsi muulla kuin ruoalla ja herkuilla
  • opettele kuuntelemaan kehoasi! väsyttääkö, turvottaako, onko lounaan jälkeen millainen olo? miltä tuntuu aamulla herätä? jne. pystytkö nimeämään mistä tämä johtuu?
  • tunnesyöminen, tämä on vaikea juttu. Tunnustan että olen tyypillinen esimerkki tunnesyöjästä. Kun on kivaa, ahdistaa, yksinäistä, stressaavaa, millä muullakaan sitä palkitsisi itseään kuin syömällä. Millä siitä pääsee eroon? Käymällä tunteet läpi ja löytämällä keinot millä purkaa niitä? liikunta, rauhoittuminen, kirjoittaminen. Tämän opettelu on itsellä vieläkin kesken, mutta ajatusmallien purkaminen ja uudelleen opettelu vie aikaa, yritän olla tässä itselleni armollinen.
Terveelliset Herkut

4 vastausta artikkeliin “Pienillä muutoksilla isoin vaikutus”

  1. Tämä oli erittäin hyvä kirjoitus! Olen muutenkin seurannut sinua instagrammissa ja yrittänyt ottaa vaikutteita. : )
    Mä olen erittäin paha tunnesyöjä ja tuntuu, etten pääse siitä millään eroon. Välillä mietin, että olenko ruoka-addikti. Mieli on välillä erittäin kiero. Tällä hetkellä painan todella paljon pitkään aikaan, sillä en ole jaksanut, enkä viittinyt pitää itsestäni huolta. Viime syksy oli itselleni todella vaikea vuosiin ja nyt ensimmäisen askeleen ottaminen tuntuu hankalalta. Tykkään erittäin paljon liikkua, niin ulkona kuin salilla ryhmätunneilla. Yhdessä vaiheessa harrastin monipuolisesti liikuntaa 4-5 kertaa viikossa, kiinteydyin nopeasti ja kiloja tippui hitaasti. Nyt se on kuitenkin jäänyt kokonaan, kilot tulleet takaisin ja keho löysistynyt paljon. Olen reilusti ylipainoinen niin se liikkuminen tekisi hyvää. Usein sitä vain ajattelee, että salilla ihmiset katsovat ”taas se läski tuli..” ja mieluummin jättää salille menemisen, vaikka se on todella typerä ajattelutapa! Itselläni on tapana asettaa korkeat tavoitteet ja olen kärsimätön, jos asiat ei hoidu nopeasti. Tätä kokonaisuutta ajattelee vain, että kun saan kiloja pois niin olen hyvännäköinen, eikä terveyden kannalta. Phuuh! Tiedän erittäin hyvin ajatuksesi, sillä itsekin ajattelen, että miten olen voinut päästää itseni tähän kuntoon? Sitä häpeää paljon ja tulee jokseenkin lannistunut olo. En ehkä vain osaa arvostaa ja kunnioittaa itseäni, että pitäisi itsestään enemmän huolta.
    Jos nyt saisi päähän sen ajatuksen, että itselle parempi olo ja nauttia liikunnasta taas, eikä stressaa asiasta liikaa. : )
    Toivottavasti ei ollut liian sekava kirjoitus. : D kiitos sulle! : )

    • Kiitos kommentistasi Jassu. Nyökyttelen päätäni kun luen tekstiäsi, niimpä niimpä. Se ensimmäisen askeleen ottaminen se usein se vaikein onkin, vauhtiin päästyään sitä vain miettii miksi ihmeessä en aloittanut tätä aiemmin. Mutta mielellä on melkoinen voima, se voi asettaa meille ylitsepääsemättömiä esteitä tai sitten antaa voimia puskea mitä tahansa päin, tahdonvoimalla, koska minä pystyn.

      Toivottavasti löydät inspiraatiota taas itsesi voittamiseen ja löydät niitä oikeita välineitä, sinulle sopia, hyvinvoinnin löytämisessä. Jos sinulla todella haluttaa mennä salille, mene! Nuo päänsisäiset ajatukset siitä kuinka kaikki tuijottaa on varmasti lähes jokaisella joka sinne ensi kertaa menee, olen liian sitä tätä ja tuota, mutta tiedätkös että kukaan kanssa treenaaja ei varmasti ajattele niin. Tai jos se sinulle sopiva liikuntamuoto on jokin muu koeta löytää se liikunnan ilo taas uudestaan. Tunnesyöminen koskettaa varmasti aika montaa ja siitä kaavasta ulosopettelu vie aikansa. Mielihaluista irtipäästäminen vie aikansa ja kysyy oikeasti ainakin aluksi myös paljon luonteelujuutta, millä sitten täyttää se tyhjiö.

      Kun me jokainen opittaisiin rakastamaan ja arvostamaan itseämme, sillä ilman sitä me ei voida koskaan antaa itsestämme kaikkea ulospäin muille ihmisille.
      Haluan lähettää sinulle oikein ison virtuaalihalauksen! Ikävää, että olet joutunut kokemaan kovia, toivottavasti uusi alkanut vuosi näyttää sinulle paremmat puolensa. Pidä huolta isestäsi ja lähde liikkeelle pienin askelin, kaikkea ei voi eikä pidä saada kerralla, se matka on taatusti kokeilemisen arvoinen.

  2. Postaus täynnä asiaa – tärkein tekijä hyvään kuntoon pääsemiseen (niin ulkoisesti kuin sisäisesti) ja siinä pysymiseen ei ole se liikunta, vaan se, mitä syöt! Erittäin hyvä päätös sinulta rohkaistua laittamaan nuo kuvat näytille, sillä nämä kuvat ovat erittäin kannustavia. Näin ulkopuolisena ihmisenä voi sanoa että ero on merkittävä! Mielettömiä tuloksia, Go Girl! 😀

    Netflixissä on hyviä dokumentteja ruoasta ja sen vaikutuksesta meidän elimistöön. Yksi erittäin mielenkiintoinen dokkari liha- ja maitotuotteiden versus kasvisruokavalion vaikutuksesta elimistöömme oli Forks Over Knives, ja vasta yksi päivä katsoin dokkarin Fed Up, joka käsittelee jenkkiläläisiä ylilihavia lapsia, jotka yrittävät epätoivoisesti laihdua LIGHT-tuotteilla (siinä onnistumatta). Kannattaa katsoa! …Hmm, ei ollut tarkoitus tehdä tästä viestistä Netflix-mainosta, mutta molemmat dokkarit herättivät vaan runsaasti minussa ajatuksia ja tulivat mieleen tästä sinun viestistäsi.

    Kiitos ihanista resepteistä ja tsemppiä jatkoon! Erinomaisella tiellä olet 🙂

    • Kiitos Heidi! Ja kiitos myös dokkarivinkeistä, laitan ehdottomasti korvan taakse. En ole nähnyt vielä näitä, mutta kiinnostavat kovin. Mitä enemmän olen lisännyt kasviksia ruokavalioon, sitä luonnollisemmalta niiden syöminen tuntuu. Olen vähentänyt myös merkittävästi lihan syöntiä ja alkanut enemmän kiinnittämään myös eettisiin asioihin..kasvisruokavalio houkuttaa kovin, kalaa meillä kyllä tulee syötyä runsaasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta