Terveelliset ruokatottumukset lapselle turhia hösäämättä?

Tää on varmasti aihealue jolla ammun itseäni jalkaan, sillä mikäs sen pahempi peikko, kun alkaa arvostelemaan toisia äitiä tai lapsia. Yritän siis pitää kielen keskellä suuta, koska tämä on monella tapaa vaikea aihealue. Niin itselle kuin monelle siellä ruudun toisella puolella jolla on ikinä ollut ongelmia syömisen kanssa on varmaan pakko myöntää, että  on ne opit tulleet jo varhaisessa nuoruudessa.

Tää postaus sai kimmokkeensa Hesarin julkaisusta Vääränlainen kasvatus voi vinouttaa lapsen suhteen syömiseen. Artikkelissa ravitsemusasiantuntija Patrik Borg kertoo, että kun lapsi pakotetaan syömään, syöminen voi häiriintyä ja lihomisen riski kasvaa. Tavallaan hän on oikeassa, mutta tämä herättää myös tässä leijonaemossa hieman ristiriitaisia tunteita.

Oma kohta 5-vuotias poika on ollut aina todella pieni ruokainen, monella mittarilla jopa nirso. Pienikokoista lasta on syntymästä asti neuvolassa punnittu useita ylimääräisiä kertoja (kun ne kasvukäyrät eivät mene juuri siellä keskiarvolla) ja samalla puoleksi jopa syyttäen kyseenalaistettu sitä saako lapsi varmasti tarpeeksi ruokaa vai ei. Ohjeistus on epäsuorasti ollut neuvolankin toimesta, että yritä nyt saada lapsi syömään niin paljon kuin mahdollista, keinolla millä hyvänsä. Voin kertoa, että asian ympärillä on ollut melkoista tasapainoilua ja siksi olen usein pelännyt, että aiheutan tällä ruoalla hösäämisellä vielä jotain traumoja lapselle.

Pakottamaan minusta ei koskaan ole ollut, mutta sen sijaan tiedän olevani tuputtaja. Neuvolan painostuksesta johtuen oma ruoalla tuputtamiseni johti meillä pian siihen, että lapsi aisti tämän todella helposti ja alkoi jopa pelaamaan pelejä syömisellä, ei syönyt sitten mitään, ei maanittelulla, palkitsemisella saati tuputtamisella. Eikä tämä tietenkään lapsen vika ollut, vaan  hän näki, että tämä on ainoa tapa jolla hän voi periaatteessa kontroilloida vanhempaa.

Olisi muuten mielenkiintoista kuulla pakotettiinko sun lapsuudessa koulussa tai päiväkodissa aina syömään lautanen tyhjäksi? Onko tää vaikuttanut jotenkin sun suhtautumiseen ruokaan tai ruokailuun myöhemmin? Muistan omasta nuoruudestani, että kouluaikoina meillä oli jopa niin, että opettaja kontrolloi hyvin vahvasti sitä miten paljon ruokaa oli ”pakko” ottaa lautaselle. Ruokaa oli myös otettava joka päivä saman verran huolimatta siitä oliko kyseessä lempiruoka vai ei.

Tämä oli silloin lapsena kovin ahdistavaa ja muistan kuinka osa luokkakavereista itki ja söi tai kakistellen koko lautasen tyhjäksi, väkisellä! Järkyttävää näin jälkikäteen ajatellen. Mitähän traumoja koulukavereille mahtoi niistä kokemuksista jäädä?

Oon kuitenkin kohta tässä viiden vuoden aikana oppinut hölläämään tuputtamisen kanssa. Lapsi ilmoittaa helposti ruokapöydässä olevansa täynnä ja sitten samaan hengen vetoon on kyselemässä mitä on jälkiruoaksi. Usein olen yrittänyt ohittaa nämä tilanteet ja saanut lapsen syömään jollain muilla vippaskonsteilla ainakin osan annoksesta.

Olen myös iloinen siitä, että lapsi syö mielestäni todella monipuolisesti kasviksia. Tykkää parsa- ja kukkakaalista, porkkanasta, sipulista (myös raakana), oliiveista, rakastaa muun muassa lehtikaalisipsejä. Lapsi tykkää kokeilla ja maistaa erikoisempiakin juttuja ja ilokseni tykkää kovasti myös raakakakuista ja smoothiesta. Pyrin aina ottamaan lapsen mahdollisuuksien mukaan keittiöön mukaan ruoanlaittoon. Vaikka salaatin tekoon, hämmentämään tai asettelemaan jotain. Leivottaessa lapsi tykkää mittailla aineksia ja sekoitella niitä kulhossa ja syödä jauhoja suoraan pussista ja maistella kaikkea mahdollista!

Kasviksia oon koittanut tarjota monella tapaa ja se, että lapsi näkee myös minun syövän niitä aina varmasti auttaa suhtautumisessa ruokaan. Itselläni oli esimerkiksi pitkälle teinivuosiin asti tiettyjä ruokainhokkeja kuten sienet, valkosipuli ja chili ja nämä kaikki oli suoraan isältä perittyjä! Eli koska hän inhosi kyseisiä ruoka-aineita en tietenkään minäkään niitä voinut maistaa ja muistan vastaavia tapauksia ystäväpiiristä muiltakin. Eli lapset ovat todella herkkiä myös sen suhteen miten itse suhtaudut ruokaan!

Olen yrittänyt myös opettaa että ruualla ei koskaan leikitä ja sitä pitäisi arvostaa. Kaikenlainen osallistaminen, keväällä yrittien istuttaminen tai kasvisten kastelu myös auttavat lasta näkemään miten ruoka kasvaa ja miten kasviksia kasvatetaan ja hoidetaan ennen kuin ne päätyvät maasta lautaselle.

Miten teillä lapset syövät? Tai näkyykö lapsuudesta perityt mallit sun syömisessä tänä päivänä jotenkin hyvässä tai pahassa?

 

 

Ruokatrendit

ruokatrendit

Kuinka moni teistä on kiinnostunut ruokatrendeistä? Siinä missä muodin ja jopa sisustuksen trendit menevät tietyn syklin mukaan on myös ruoasta nähtävissä tiettyjä trendejä ja mittareita joita myös maailmalla mitataan ja seurataan.

Mitä ovat tämän ja tulevan vuoden 2017 ruokatrendit?

Selkeästi kiireisempi kaupunkimaistunut elämäntyyli näkyy ruokatrendeissä, välipalat ja ruoan helppo mukana kuljetettavuus ovat myös tulevana vuonna ruokatrendejä. Kasvisten ja puhtaiden raaka-aineiden suosio tulee jatkumaan entisestään ja sesonkiin perustuva ruoka-ajettelu jatkuu. Myös kasvisten ja yllättävien ruoka-aineiden lisääminen ruokiin joihin niiden ei ajattelisi kuuluvan on osa ruokatrendejä.

Proteiineista härkäpapu, herneproteiini ja nyhtökaura kiinnostavat myös ei vegaaneja, tietoisia ja ekologisuuteen pyrkiviä kuluttajia.

Väreistä erityisesti mustan odotetaan nousevan lautaselle entistä enemmän 2017 ja tässä tapauksessa mustaa väriä ei haeta polttamalla ruokaa, vaan mustekalan väristä, mustista ruoka-aineista ja kevyesti grillaamalla jne.  Mehustuksessa palataan enemmän lusikoitavaan muotoon, sillä kuidut halutaan säilyttää mukana ja näin mehuista saadaan myös täyttävämpiä.

jtgtpowlfkfiuatrwnmg-900x450
foodpeople.com

The Foodpeople on listannut 2016-2017 vuoden ruokatrendeiksi mm. Lapsille markkinoitavat terveystuotteet, tietoiset kuluttajat haluavat totta kai myös parasta lapsilleen ja pakkauksissa ja tuotesuunnittelussa katsotaankin nyt kiivaasti jälkikasvuun päin minkälaisilla tuotteilla tähän kohderyhmään päästäisin parhaiten lyömään läpi.

Rasvojen odotetaan olevan myös ensi vuonna keskiössä, kun puhutaan terveellisestä ruoanlaitosta. Eritoten voin ennustetaan palaavan enemmän ruoanlaittoon, erityisesti gheen, eli kirkastetun voin katsotaan olevan terveellisempää kuin tavallisen. Aamupalojen odotetaan nousevan ruokakeskiöön ja näihin toivon myös itse että löytyisi enemmän panostettavan niin hotelleissa ja ravintoloissa, kuin ruokavalmistajien toivoisin löytävän jotain valmiita tai puolivalmiita terveellisiä tuotteita tähän sektoriin!

Ruokailun suhteen ajattelu syödään vähän mutta usein kukoistaa. Kulhoruoat yleistyvät (lusikoitavista smoothie kulhoistahan tuli jo hitti), myös grillaaminen, sekä kokeilunhalu, jossa ruoka-annoksiin tuodaan enemmän kontrasteja esim. kylmä vs. kuuma, makea ja hapan katsotaan olevan tulevan vuoden ruokatrendejä. Etnisten ruokien suosio jatkuu ja mausteita ja makuja näistä tuodaan myös enemmän meille totuttuihin resepteihin. Nämä lähdevedet joihin on tuotu makua esimerkiksi omenata, inkivääristä, vihreästä teestä ja hunajasta ovat yksi esimerkki innovatiivisista tuotteista, joita odotan enemmän näkeväni myös Suomen markkinoilla.

djs1
www.drinkpreneur.com

Kahviloista tehdään myös enemmän olohuoneita, niiden yhteydessä voi tehdä myös muuta kuin nauttia kupin kahvia, tästä hyvä esimerkki rohkeasti ajatteleva ja eteenpäin pyrkivä Greenstreet ja vetäjä Johannes joka nyt uudella hankkeellaan he tavoittelevat Helsinkiin uudenlaista vegaanikahvilaa, jossa samassa yhteydessä olisi joogastudio sekä raakakakkutehdas. Vegaaninen kahvila tarjoaisi paitsi herkullista monipuolista vegaaniruokaa ja -jälkiruokia, myös mahdollisuuden osallistua joogatunneille. Raakakakkutehdas tähän yhteyteen on luonnollinen tapa hakea kasvua, sillä raakakakkuja saa hieman huonommin pienemmistä kaupungeista ja kyllä niitä tarjoavia kahviloita mahtuisi myös tänne Jyväskylään aiempaa enemmän. Ajatus siitä, että raakakakkuja voitaisiin toimittaa laajemmalti valtakunnallisesti saa minulta ison peukun! Käy tutustumassa hankkeeseen tästä.

http://thefoodpeople.co.uk