Suolistolle hyvää tekevät ruoka-aineet

Kuten aiemmasta postauksessani mainitsinkin tänä vuonna keskusteluihin ja trendeihin on selkeästi noussut suolistolle hyvää tekevät ruoka-aineet. Halusin kirjoittaa tästä aiheesta enemmänkin niistä lähtökohdita mitä itse olen havainnut, pohdiskellen, muistutan että itse en ole mikään terveyden alan ammattilainen. Me ollaan yksilöitä ja tuskin vielä yksi ja ainoa kaikille sopivaa ruokavaliota on olemassakaan (tuskin koskaan?) mutta selkeästi kuitenkin voidaan jo nimetä niitä hyviä ruoka-aineita, jotka sopivat tavalla tai toisella useammille edistäen sitä suoliston hyvää mikrobikantaa. Oikeanlainen ravinto ei paitsi ravitse meitä, vaan se vaikuttaa olennaisesti myös hormonitoimintaan, hyvinvointiin, mieleen ja jakamiseen. Yhteistä useille terveellisiksi pidetyille ruokavalioille on kuitenkin puhtaat käsittelemättömät raaka-aineet ja runsas kasvisten syönti.

Meille hyvinvointikansoille yhä yleistyvimpiä tulehduksellisia sairauksia ovat chronin tauti, haavainen paksusuolen tulehdus, ylipaino, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes muun muassa, kaikissa näissä edellä mainituissa sairauksissa on tutkittu myös suoliston mikrobiomin muuttuneen. Elimistömme ja ennen kaikkea suolistomme ei ole alunperin tarkoitettu siihen ruokavalioon mitä helposti teollinen, käsitelty, lisä- ja säilöntäaineita sisältävä ravinto meille tarjoaa. Suolistomme kaipaa oikeita ravinteita, ”oikeaa” ruokaa.

Viime aikoina mediassa on paljon kyseenalaitettu myös gluteenitonta ruokavaliota. Olen sitä mieltä että gluteeniton ruokavalio terminä ei ole mikään avain terveyteen. Gluteenittomasti kun voi syödä hyvin monella tapaa! Jos valinnat pohjautuvat pitkälti kaupan gluteenittomiin valmisvalmisteihin niin mielestäni mennään vain perse edellä puuhun. Omalla kohdallani gluteenin välttely kun on enemmänkin runsasten kasvisten, hedelmien ja kuitujen nauttimista, puhtaasti syömistä. Monipuolita ruokavaliota ja muiden kuin valkaistun puhtaan vehnän ja vatsaa ärsyttävien viljojen välttelyä, sekä muita vaihtoehtoja kuin pelkkää leipää joka aterialla. Kauraa syön päivittäin ja välillä muitakin ”normi” viljoja mutta nämä ei mitenkään kuulu vakiona mun päivittäiseen ruokavalioon. Että tervettä järkeä tässäkin.


Aika ajoin keskustelut kääntyvät myös maitotuoteiden tarpeellisuudesta. Tästä varmasti löytyy tutkimuksia niin puolesta kuin vastaan ja molemmissa ”joukkueissa” on terveitä hyvinvoivia ihmisiä. Suoliston kannalta artikkeleissa on noussut esiin hapatettujen tuotteiden merkitys mikrobikannan parantamiseksi. Minä itse käytän kyllä hapatettuja maitovalmisteita osana ruokavaliota (ja ihan normi kahvimaitoa), sekä näiden lisäksi myös maitohappobakteereita, silloin tällöin hapatettuja kasviksia. Aika usein korvaan maitotuotteita myös kasvisversioilla ja nämä toimivat omalla kohdalla, mutta jokainen tehköön niinkuin katsoo. Jos ateriat pääsääntöisesti koostuvat maitotuotteista niin ihan noin terveellä maalaisjärjelläkin ajateltuna ei kai minkään tuotteen yksipuolinen ja ylenpalttinen nauttimen voi missään nimessä olla hyväksi terveydellemme.

Kuidut ovat ehdottomasti yksi avain terveeseen suolistoon ja mikrobikantaan. Kuiduista on hyvä tietää, että niitä on sekä liukenemattomia että vesiliukoisia, molempia tarvitaan. Liukenemattomia kuidun lähteitä ovat mm. leseet, kokojyvätuotteet, pinaatti ja parsakaali jotka aikalailla kulkeutuvat suoraan suoliston läpi vessanpönttöön. Vesiliukoiset kuidut taas liukenevat nimensä mukaan veteen ja niistä muodostuu ikäänkuin geeliä joka on vielä parempi valinta suolistobakteereja ajatellen. Suolistobakteerit nimittäin hapattavat ja hajottavat näitä vesiliukoisia kuituja ja käyttävät niitä ikäänkuin ruoakseen ja lisääntymiseen. Mitä enemmän suolistosi sisältää hyviä bakteereja sen paremmin se voi. Vesiliukoisia kuidun lähteitä ovat mm. vihannekset, hedelmät, juurekset, pellavansiemenet, chiansiemenet, kauraryynit, psylliumin siemenet, marjat ja pavut.

 

Green goddess. Ohje
Proteiinia puuroon? vinkkejä täällä.

Elimistömme ei toki ole näin yksinkertainen että pelkkä kuitujen syöminen riittäisi, kannattaa kiinnittää huomiota kokonaisuuteen. Syömällä riittävästi proteiinia olomme on myös kylläinen. Jatkuvan napostelun sijaan on myös suolistolle hyvä antaa hetki huilata ja pitää kiinni ruoka-ajoista tällöin elimistö saa levätä välillä jatkuvan puputtamisen sijaan. Elimistömme tarvitsee toimiakseen myös hyviä rasvoja (öljyjä, pähkinöitä, avokadoa, rasvaisia kaloja, siemeniä jne), monessakin suhteessa. Myös rasvat auttavat pitämään olon kylläisenä ja pitävät verensokerin tasaisena jatkuvien piikkien sijaan jotka aiheuttavat paitsi väsymystä myös jatkuvia ruokahimoja, uusia insuliinipiikkejä ja kierre on valmis.

Mutta yhtä kaikessa, itse en ainakaan koe olevani mikään kone joka jaksaisi ihan koko ajan joka ikisellä aterialla miettiä gramman tarkasti mitä suuhunsa pistää ja laskea kaikkea kovin tarkasti, haluan nauttia ruoasta ja sen tuomasta mielihyvästä. Kuitenkin kun kokonaisuus on kunnossa  edellämainitut asiat huomioiden niistä hyväksi havaituista toimintamalleista on itselle muodostunut jo selkeitä tapoja ei syöminen ole stressaavaa vaan palkitsevaa. Jos ruokavalio tuntuu pakotetulta eikä se tuo sinulle tätä oloa on hyvä tarkastella mistä se johtuu?

Ruokavalion merkityksestä, suoliston hyvinvoinnista on alkanut ilmestyä viime aikoina runsaasti myös kirjallisuutta, kuten pian julkaistava Syö hyvin – voi paremmin teos jonka tekijänä ovat Dosentti, syöpätutkija ja Docrates syöpäsairaalan perustaja ja ylilääkäri Timo Joensuu sekä terveydenhuollon maisteri ja ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen. Teoksessa kerrotaan mitä ravinnon ja syövän yhteydestä tiedetään, sekä siitä miten hyvillä valinnoilla ruokapöydässä on merkitystä syövän ehkäisyssä ja syövän lääketieteellisen hoidon tukena. Teoksen mukaan jopa kolmannes syöpätapauksista voitaisiin välttää terveellisellä ravinnolla ja riittävällä liikunnalla. En todellakaan malta odottaa, että saan teoksen käsiini.

Eikä kaikkea korjata yksinomaan vain ruokavaliolla, meistä lähes kaikilla myös stressi ja univaje näkyvät olotilassa, hormonitoiminnassa kuin sitä myöten myös vatsan hyvinvoinnissa. Yleinen jaksaminen, elämässä olevat muut mielekkäät asiat kun tekevät meistä ihmisiä ja sitä kautta tuntevia ja ajattelevia olentoja, ilman niitä me ei olla kokonaisia.

Lue lisää aiheesta:

Onko gluteenittomasta ruokavaliosta haittaa?

20160901_18082320160901_180441

Laihdutukseen ja ruokavalioon liitetään usein trendejä, joista viimeisimpänä pinnalle yhtenä trendinä on noussut gluteenittomuus. Sinänsä merkillistä että jokin ruokavalio voi nostattaa meissä ihmisissä varsin monenlaisia tunteita, ihan kuin sillä olisi meidän elämään vaikutuksia mitä nyt joku toinen sattuu syömään. Uusi ruokavalio saa usein aikaiseksi vähättelyä ja vastalauseita kuinka nyt kuitenkin siinä jokin menee pieleen ja tämä on taas näitä hetken hömpötyksiä ja laantuu sitten? Kuulostaako tutulta?

Sattuneesta syystä luen ja olen kiinnostunut paljonkin ruokavalioista ja niihin liittyvistä trendeistä. Toisia saatan myös itse kokeilla, soveltaa ja katsoa mitä vaikutusta niillä voikaan olla omaan hyvinvointiin. Gluteenittomuus on yksi näistä. Vaikka en ole keliaakikko ja elimistöni sietää gluteenia jossain määrin koen sielti voivani kokonaisvaltaisesti paremmin silloin kun olen karsinut ruokavaliostani ylimääräisen gluteenin.

Onko gluteenittomasta ruokavaliosta sitten jotain haittaa? En ole lääkäri enkä ravitsemustieteiden ammattilainen, joten vastaus tulee omasta näkökulmastani tämän tietämyksen perusteella mitä minulla on. Gluteenia sisältävät viljat voi korvata monipuolisesti käyttämällä esimerkiksi kauraa, täysjyväriisiä, tattaria, hirssiä, maissia, kvinoaa ja amaranttia. Lisäksi gluteenittomiin vaihtoehtoihin voi lisätä kuitua esimerkiksi psylliumista, mikä on jauhettua ratamon kuorta. Lisäksi kuituja saa myös muista ruoka-aineista monipuolisen ruokavalion kautta, kuten marjoista, hedelmistä ja kasviksista. Kotimaiset viljat ovat ehdottomasti hyviä ravinnonlähteitä, mikäli ne vain sopivat elimistöllesi. Näissäkin kannattaa suosia mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja lisäaineettomia vaihtoehtoja. Olen sitä mieltä että vaikka monen elimistö sietää kotimaisia viljoja hyvin, ei niillä kuten ruisleivällä silti kannattaisi korvata kokonaista ateriaa. Olemalla ilman tai karsimalla näitä näet onko sillä mitään vaikutusta hyvinvointiisi. En siis näe että gluteeniton ruokavalio toisi mitään haittoja elimistölle mikäli sitä noudattaa monipuolisesti.

Haluaisin tässä yhteydessä vielä muistuttaa, että kaupan gluteeniton hylly ei ole yhtä kuin terveellinen. Sieltä löytyy runsaasti keksejä, kakkuja, jauhosekoituksia, leipiä ja tuotteita jotka sisältävät runsaasti sokeria, säilöntä- ja lisäaineita. Se että tuote on gluteeniton, ei siis tee sitä suoraan terveellistä.

Aurinkoa ja iloa sun viikonloppuun, syyskuu on täällä ja sen voi aistia jo ilmassa. Nauti kirpeän raikkaista keleistä ja mikäs sen mukavampaa kuin sytytellä kynttilöitä tuomaan valoa jo pimeneviin iltoihin.

20160901_180415